Kosteus

Puun eläminen numeroina: kuinka paljon lankku kutistuu ja turpoaa

Elämiskertoimet, lasketut lankkuesimerkit ja Euroopan tasapainokosteustaulukot selittävät, miten ilmankosteus muuttaa puun mittoja.

Pavel Nikolov23 min lukuaika

Ääniversion tuottaa MediaThrive. Painikkeen painaminen lataa heidän soittimensa, joka tallentaa soitinasetuksesi tähän selaimeen.

Puun eläminen numeroina: kuinka paljon lankku kutistuu ja turpoaa

900 mm leveä, tangentin suuntaan sahattu eurooppalainen tammikansi muuttaa leveyttään noin 13 mm, kun sen kosteuspitoisuus muuttuu 4 prosenttiyksikköä. Samanlevyinen säteen suuntaan sahattu kansi muuttuu noin 5,8 mm. Puu elää, koska sen kosteuspitoisuus seuraa ympäröivän ilman kosteutta.

Keskeiset tiedot#

  • Puu kutistuu ja turpoaa kosteuden muuttuessa vain syiden kyllästymispisteen alapuolella. Wood Handbookin mukaan tämä on keskimäärin noin 30 prosentin kosteuspitoisuus.
  • Kasvusyiden suuntainen, tangentin suuntaiseksi kutsuttu liike on noin kaksinkertainen niihin nähden kohtisuoraan, säteen suuntaiseksi kutsuttuun liikkeeseen verrattuna. Useimpien puulajien kokonaiskutistuma pituussuunnassa on 0,1–0,2 prosenttia tuoreesta uunikuivaksi Wood Handbookin mukaan.
  • Eurooppalaisen tammen elämiskertoimet ovat LWF Wissen 75 -julkaisussa 0,36 prosenttia tangentin suunnassa ja 0,16 prosenttia säteen suunnassa kosteuden prosenttiyksikköä kohti.
  • LWF-kertoimilla tekemämme tammilaskelma antaa 900 mm leveälle kannelle 13,0 mm liikkeen tangentin suuntaan sahattuna ja 5,8 mm liikkeen säteen suuntaan sahattuna, kun kosteuspitoisuus muuttuu 4 prosenttiyksikköä.
  • Eurooppalaisella pyökillä on taulukkomme suurin tangentin suuntainen kerroin: 0,41 prosenttia kosteuden prosenttiyksikköä kohti. Tällöin liike 900 mm leveydellä on 14,8 mm kosteuspitoisuuden muuttuessa 4 prosenttiyksikköä.
  • 20 °C Wood Handbookin yhtälöllä tekemämme laskelma antaa puun kosteuspitoisuudeksi noin 6,2 prosenttia suhteellisen kosteuden ollessa 30 prosenttia ja noin 16,0 prosenttia suhteellisen kosteuden ollessa 80 prosenttia.
  • Ulkotaulukkomme vuosilta 1991–2020 mukaan vuotuinen vaihtelu on pienin Barcelonassa, 1,8 prosenttiyksikköä, ja suurin Madridissa, 8,8 prosenttiyksikköä.
  • Talven lämmitystä koskeva alarajalaskelmamme antaa tammikuun ilman lämmetessä 21 °C ilman lisättyä kosteutta Helsingin tasapainokosteudeksi 3,8 prosenttia ja Lissabonin 8,4 prosenttia.

Lähteet: USDA Forest Products Laboratory, Wood Handbook; Bavarian State Institute of Forestry, LWF Wissen 75, Tabelle 3; laskelmamme näiden lähteiden ja Open-Meteo ERA5 -ilmastotietojen perusteella.

Päivitetty viimeksi: 20. marraskuuta 2026.

Miksi puun mitat muuttuvat#

USDA Forest Products Laboratory selittää, että syiden kyllästymispisteen alapuolella sidotun veden määrän muutokset muuttavat soluseinämien mittoja. Wood Handbook erottaa kasvurenkaiden suuntaisen tangentin suuntaisen liikkeen niiden poikki tapahtuvasta säteen suuntaisesta liikkeestä. Syiden suuntainen liike on paljon vähäisempää.

Paksun lankun pinta voi olla kuiva ja keskusta kosteampi. Käsikirjan mukaan pinta voi alkaa kutistua, vaikka keskimääräinen kosteuspitoisuus olisi yhä syiden kyllästymispisteen yläpuolella. Sääntö koskee puuta paikallisesti, ei koko kappaleesta saatua keskimääräistä lukemaa.

Lähde: USDA Forest Products Laboratory, Wood Handbook, kosteussuhteet ja mittapysyvyys.

Puun liikkeen laskentakaava#

Laskemme liikkeen julkaistujen puulajikohtaisten kertoimien avulla:

Leveyden muutos = leveys × kerroin ÷ 100 × kosteuspitoisuuden muutos prosenttiyksikköinä.

Käytä alkuperäiselle leveydelle ja tulokselle samaa mittayksikköä. Kerroin ilmaisee mitan prosentuaalisen muutoksen yhtä puun kosteuspitoisuuden prosenttiyksikön muutosta kohti. Ilman suhteellinen kosteus ja puun kosteuspitoisuus ovat eri suureita.

Leveyslaskelmissa tangentin suuntaan sahattu tarkoittaa pääosin tangentin suuntaista liikettä; säteen suuntaan sahattu tarkoittaa pääosin säteen suuntaista liikettä. USDA Forest Products Laboratory käyttää näitä suuntia leveyden kutistumista arvioidessaan. Kasvurenkaiden kulma voi vaihdella luonnonreunaisessa lankussa, joten tulos on yksittäistä kappaletta koskeva arvio.

Lähteet: USDA Forest Products Laboratory, Wood Handbook, kutistumislaskelmat ja Bavarian State Institute of Forestry, LWF Wissen 75, Tabelle 3.

Puulajien elämiskertoimet#

LWF ilmoittaa eurooppalaisen pyökin tangentin suuntaiseksi kertoimeksi taulukkomme suurimman arvon, 0,41 prosenttia, kun taas makean kastanjan tangentin suuntainen vaihteluvälin alaraja on pienin, 0,21 prosenttia. LWF mukaan vuorivaahteran säteen suuntainen alaraja on pienin, 0,10 prosenttia. Suurin säteen suuntainen yläraja on 0,24 prosenttia; se ilmoitetaan robiniapuulle Handwerk und Technik -työkirjassa ja koivulle GD Holzissa. Kertoimet kuvaavat mittojen muutosta yhtä puun kosteuspitoisuuden prosenttiyksikköä kohti.

PuulajiTangentin suuntaan (% yhtä kosteuden muutosprosenttia kohti)Säteen suuntaan (% yhtä kosteuden muutosprosenttia kohti)Lähde
Eurooppalainen tammi0.360.16LWF Wissen 75, taulukko 3
Eurooppalainen pyökki0.410.20LWF Wissen 75, taulukko 3
Eurooppalainen saarni0.380.21LWF Wissen 75, taulukko 3
Eurooppalainen pähkinäpuu0.25–0.300.18–0.23GD Holz, Holzarten-ABC
Amerikanpähkinä0.270.19GD Holz, Holzarten-ABC
Vuorivaahtera0.22–0.300.10–0.20LWF Wissen 75, taulukko 3
Makea kastanja0.21–0.260.14LWF Wissen 75, taulukko 3
Valkopyökki0.35–0.390.23GD Holz, Holzarten-ABC
Robinia0.380.24Handwerk und Technik -työkirja
Eurooppalainen kirsikka0.26–0.330.16–0.18GD Holz, Holzarten-ABC
Eurooppalainen jalava0.230.20Frey-Amonin puutavaraviite
Eurooppalainen lehmus0.24–0.320.15–0.23GD Holz, Holzarten-ABC
Rauduskoivu0.26–0.310.18–0.24GD Holz, Holzarten-ABC
Euroopanlehtikuusi0.300.14Handwerk und Technik -työkirja
Euroopankuusi0.390.19LWF Wissen 75, taulukko 3
Mänty0.360.19LWF Wissen 75, taulukko 3

Jos lähde ilmoittaa vaihteluvälin, taulukossamme säilytetään se. Saksankielisissä lähteissä arvoa kutsutaan nimellä ”differentielles Schwindmaß”, ja sen yhteydessä esiintyy joskus myös turpoamista tarkoittava ”Quellmaß”. LWF määrittää kertoimilleen käyttöalueeksi 5–20 prosentin kosteuspitoisuuden; kyse on käyttöalueen arvioista, joita ei pidä soveltaa tuoreeseen puuhun.

Lähteet: LWF Wissen 75, Tabelle 3 ja taulukossa sekä lähdeosiossa yksilöidyt puulajiviitteet.

Lasketut esimerkit puun liikkeestä millimetreinä#

Laskelmissamme eurooppalaisen pyökin tulos on suurin tangentin suuntaan sahattuna, 14,8 mm, verrattuna makean kastanjan 7,6–9,4 millimetriin. Säteen suuntaan sahatussa materiaalissa vuorivaahteran alaraja on pienin, 3,6 mm, kun taas robinian tulos on 8,6 mm. Vertailuissa käytetään samaa leveyttä ja kosteuden muutosta.

PuulajiTangentin suuntaan sahattu lauta: muutos 900 mm leveydellä (mm)Säteen suuntaan sahattu lauta: muutos 900 mm leveydellä (mm)
Eurooppalainen tammi13.05.8
Eurooppalainen pyökki14.87.2
Eurooppalainen saarni13.77.6
Eurooppalainen pähkinäpuu9.0–10.86.5–8.3
Amerikanpähkinä9.76.8
Vuorivaahtera7.9–10.83.6–7.2
Makea kastanja7.6–9.45.0
Valkopyökki12.6–14.08.3
Robinia13.78.6
Eurooppalainen kirsikka9.4–11.95.8–6.5
Eurooppalainen jalava8.37.2
Eurooppalainen lehmus8.6–11.55.4–8.3
Rauduskoivu9.4–11.26.5–8.6
Euroopanlehtikuusi10.85.0
Euroopankuusi14.06.8
Mänty13.06.8

Millimetritaulukkomme olettaa laudan leveydeksi 900 mm ja kosteuspitoisuuden muutokseksi 4 prosenttiyksikköä, esimerkiksi 8 prosentista 12 prosenttiin. Kaava: leveys × kerroin ÷ 100 × kosteuden muutos. LWF eurooppalaisen tammen kertoimilla lasketut esimerkit ovat tangentin suuntaan sahatulle materiaalille 900 × 0.36 ÷ 100 × 4 = 13.0 mm ja säteen suuntaan sahatulle materiaalille 900 × 0.16 ÷ 100 × 4 = 5.8 mm.

Kuivuminen aiheuttaa kutistumista; kosteuden lisääntyminen aiheuttaa turpoamista. Luvut kuvaavat laudan leveyden arvioitua muutosta, eivät täydellisiä kiinnitys- tai liitosohjeita.

Lähde: Laskelmamme kerrointaulukon perusteella; tammen kertoimet lähteestä LWF Wissen 75, Tabelle 3.

Pylväskaavio siitä, kuinka monta millimetriä 900 mm leveän kannen leveys muuttuu kosteuspitoisuuden muuttuessa 4 prosenttiyksikköä: 16 puulajia, tangentin ja säteen suuntaan sahatutNäytä täysikokoisena

Kokonaiskutistuma on eri mitta#

CIRAD ilmoittaa eurooppalaisen pyökin kokonaiskutistumaksi tangentin suunnassa 11,6 prosenttia, kun makean kastanjan ja robinian vastaava arvo on 6,9 prosenttia. Eurooppalaisen tammen tuotesivulla tangentin suuntainen kutistuma on 9,7 prosenttia, säteen suuntainen kutistuma 4,5 prosenttia ja syiden kyllästymispiste 31 prosenttia. Taulukossamme jokainen luku on yhdistetty nimettyyn lähteeseensä.

PuulajiKokonaiskutistuma tangentin suunnassa (%)Kokonaiskutistuma säteen suunnassa (%)Tangentin suuntainen ÷ säteen suuntainenSyiden kyllästymispiste (%)Lähde
Eurooppalainen tammi9.74.52.231CIRAD Tropix 7 -puulajisivu
Eurooppalainen pyökki11.65.72.032CIRAD Tropix 7 -puulajisivu
Eurooppalainen saarni9.65.71.732CIRAD Tropix 7 -puulajisivu
Eurooppalainen pähkinäpuu7.55.51.4ei ilmoitettuCIRAD Tropix 7 -puulajisivu
Amerikanpähkinä7.85.51.4ei ilmoitettuUSDA FPL Wood Handbook, taulukko 4-3
Vuorivaahtera7.84.51.7ei ilmoitettuCIRAD Tropix 7 -puulajisivu
Makea kastanja6.94.21.630CIRAD Tropix 7 -puulajisivu
Valkopyökki11.55.2–6.8ei laskettu32–35Molnár ja Bariska (2002), kuten Pozsgayné Fodor (2023) on esittänyt
Robinia6.94.41.630CIRAD Tropix 7 -puulajisivu
Eurooppalainen kirsikka8.45.11.625CIRAD Tropix 7 -puulajisivu
Eurooppalainen jalava8.34.61.8ei ilmoitettuFrey-Amonin puutavaraviite (Ulmus spp.)
Eurooppalainen lehmus8.55.51.5ei ilmoitettuW.A.V.E.-puulajiluettelo (2025)
Rauduskoivu7.85.31.5ei ilmoitettuSilva Fennica Monographs 1 (2000)
Euroopanlehtikuusi8.24.22.026CIRAD Tropix 6 -sivu
Euroopankuusi8.23.92.133CIRAD Tropix 7 -puulajisivu
Mänty8.35.21.630CIRAD Tropix 7 -puulajisivu

Kokonaiskutistuma kattaa koko kuivumismatkan tuoreesta puusta uunikuivaksi. USDA Forest Products Laboratory ilmaisee sen suhteessa tuoreen puun mittaan. Elämiskerroin puolestaan kuvaa mitan muutosta kosteuspitoisuuden prosenttiyksikköä kohti tietyllä käyttöalueella.

Kokonaiskutistuman prosenttiluku ei siis ole vuodenaikaisen liikkeen prosenttiluku. Syiden kyllästymispisteen sarakkeessa säilyvät myös lähteiden puuttuvat tiedot: ”ei ilmoitettu” tarkoittaa, ettei viitattu lähde anna tätä arvoa taulukkoamme varten.

Lähteet: CIRAD Tropix -puulajisivut ja muut taulukossa nimetyt viitteet; määritelmät lähteestä USDA Forest Products Laboratory Wood Handbook.

Mihin kosteuspitoisuuteen ilma tuo puun#

Tasapainokosteus eli EMC tarkoittaa kosteuspitoisuutta, jossa puu ei enää vastaanota eikä luovuta kosteutta. USDA Forest Products Laboratory yhdistää sen ilman lämpötilaan ja suhteelliseen kosteuteen.

Käsikirjan yhtälöllä laskettu taulukkomme antaa 20 °C tasapainokosteudeksi 6,2 prosenttia suhteellisella kosteudella 30 prosenttia ja 16,0 prosenttia samassa lämpötilassa suhteellisella kosteudella 80 prosenttia. Kun suhteellinen kosteus on 50 prosenttia, lämpötilavertailu vaihtelee 9,5 prosentin tasapainokosteudesta 0 °C 9,0 prosenttiin 30 °C. Näissä oloissa ilmankosteudella on paljon suurempi merkitys kuin lämpötilalla.

Suhteellinen kosteus0 °C10 °C20 °C30 °C
20%4.6%4.6%4.5%4.3%
30%6.3%6.3%6.2%6.0%
40%7.9%7.9%7.7%7.5%
50%9.5%9.5%9.3%9.0%
60%11.3%11.2%11.0%10.6%
65%12.4%12.3%12.0%11.6%
70%13.5%13.4%13.1%12.7%
80%16.5%16.4%16.0%15.5%
90%21.0%20.9%20.5%20.0%

Käytämme USDA Forest Products Laboratoryn Wood Handbookin yhtälöä (4-5). Tarkistuksemme toistaa sen julkaistut arvot 21,1 °C:ssa: tasapainokosteudet ovat 6,2, 9,2, 12,0 ja 16,0 prosenttia suhteellisilla kosteuksilla 30, 50, 65 ja 80 prosenttia.

Arvot kuvaavat tasapainotiloja. Ne eivät ilmoita kuivumisaikaa eivätkä kerro lankun nykyistä kosteuspitoisuutta. Käsikirja huomauttaa myös, että todellinen tasapainokosteus vaihtelee kappaleiden välillä ja kosteushistorian mukaan.

Lähde: USDA Forest Products Laboratory, Wood Handbook, yhtälö (4-5) ja taulukko 4-2.

Ulkoilman tasapainokosteus eri puolilla Eurooppaa#

Taulukkomme kattaa 25 eurooppalaista kaupunkia vuosien 1991–2020 ilmastokeskiarvojen perusteella. Vuotuinen vaihtelu on pienin Barcelonassa, 1,8 prosenttiyksikköä, ja suurin Madridissa, 8,8 prosenttiyksikköä. Kuukausiarvoista pienin on Madridissa heinäkuussa, 7,0 prosentin tasapainokosteus, ja suurin Helsingissä marras- ja joulukuussa, 21,0 prosenttia.

Kuukausittaiset, pienimmät ja suurimmat arvot ilmoittavat puun kosteuspitoisuuden prosentteina. Vuotuinen vaihtelu ilmaistaan prosenttiyksikköinä, ja se on näytettyjen suurimman ja pienimmän arvon erotus.

KaupunkiTammiHelmiMaalisHuhtiToukoKesäHeinäEloSyysLokaMarrasJouluPieninSuurinVuotuinen vaihtelu
Lissabon, Portugali16.415.715.115.014.714.414.414.314.815.816.216.714.3 (elo)16.7 (joulu)2.4
Madrid, Espanja15.513.311.611.010.18.37.07.39.112.114.615.87.0 (heinä)15.8 (joulu)8.8
Barcelona, Espanja15.815.315.315.415.414.814.514.815.316.315.916.014.5 (heinä)16.3 (loka)1.8
Pariisi, Ranska19.617.715.414.014.213.813.013.214.917.619.920.313.0 (heinä)20.3 (joulu)7.3
Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta19.117.816.215.014.614.514.414.916.117.819.519.714.4 (heinä)19.7 (joulu)5.3
Dublin, Irlanti19.018.317.316.616.316.316.717.117.818.419.319.416.3 (touko)19.4 (joulu)3.1
Bryssel, Belgia19.217.815.814.214.314.514.414.816.217.819.820.114.2 (huhti)20.1 (joulu)5.9
Amsterdam, Alankomaat19.618.416.715.014.715.215.416.017.518.720.220.314.7 (touko)20.3 (joulu)5.6
Berliini, Saksa19.117.315.613.213.012.812.812.915.017.519.919.812.8 (heinä)19.9 (marras)7.1
München, Saksa17.916.414.613.213.613.613.413.715.817.419.018.713.2 (huhti)19.0 (marras)5.8
Zürich, Sveitsi17.515.814.313.313.813.613.514.215.817.618.518.413.3 (huhti)18.5 (marras)5.2
Wien, Itävalta17.415.414.012.713.013.012.412.714.516.518.118.212.4 (heinä)18.2 (joulu)5.8
Praha, Tšekki17.616.014.612.913.113.112.512.514.516.618.518.212.5 (elo)18.5 (marras)6.0
Varsova, Puola18.917.615.213.013.013.213.513.715.817.619.819.813.0 (huhti)19.8 (joulu)6.8
Kööpenhamina, Tanska20.019.017.014.714.114.414.615.316.818.420.020.714.1 (touko)20.7 (joulu)6.6
Tukholma, Ruotsi18.918.115.814.113.514.014.515.616.818.320.220.013.5 (touko)20.2 (marras)6.7
Oslo, Norja19.418.115.413.812.812.913.815.216.118.220.220.212.8 (touko)20.2 (marras)7.4
Helsinki, Suomi20.619.817.314.512.913.514.115.717.719.321.021.012.9 (touko)21.0 (marras)8.1
Rooma, Italia15.714.714.314.313.612.211.311.613.415.216.216.011.3 (heinä)16.2 (marras)4.9
Milano, Italia16.214.412.612.312.111.611.011.613.315.716.816.811.0 (heinä)16.8 (joulu)5.8
Ateena, Kreikka15.014.213.011.610.49.18.68.910.512.514.515.28.6 (heinä)15.2 (joulu)6.6
Sofia, Bulgaria17.115.413.613.013.713.412.712.313.215.016.517.412.3 (elo)17.4 (joulu)5.1
Bukarest, Romania19.516.914.113.012.913.012.211.712.915.718.419.811.7 (elo)19.8 (joulu)8.1
Budapest, Unkari18.316.213.512.012.512.612.012.213.715.918.119.312.0 (heinä)19.3 (joulu)7.3
Zagreb, Kroatia17.915.413.412.913.112.912.112.514.616.618.319.212.1 (heinä)19.2 (joulu)7.1

Menetelmä ja rajaukset#

Haimme Open-Meteon Historical Weather API -palvelusta päivittäisen keskimääräisen ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden 2 metrin korkeudelta parametreilla models=era5, temperature_2m_mean ja relative_humidity_2m_mean. Jakso kattaa ajan 1. tammikuuta 1991 – 31. joulukuuta 2020. Teimme kustakin kaupungista yhden pyynnön kaupungin keskustan koordinaateilla, yhteensä 10 958 päivältä kaupunkia kohti.

Kunkin kuukauden ilmastoarvo on kaikkien kyseisen kalenterikuukauden päivittäisten arvojen keskiarvo 30 vuoden ajalta. Open-Meteo palauttaa lähimmän ERA5-hilan ruudun 0,25 asteen hilasta, jonka leveys on noin 25–30 km. Hilaruutu kuvaa kaupungin ympäristöä eikä yksittäistä sääasemaa; rannikkoruutuun voi sisältyä merta.

Sovellamme Wood Handbookin yhtälöä (4-5) kunkin kuukauden keskilämpötilaan ja keskimääräiseen suhteelliseen kosteuteen. Tämä noudattaa W. T. Simpsonin vuoden 1998 tutkimusmuistion, Equilibrium moisture content of wood in outdoor locations in the United States and worldwide, kuukausittaisiin ilmastosyötteisiin perustuvaa lähestymistapaa. Euroopan arvomme ovat uusia laskelmia Open-Meteon ilmastotiedoista.

Taulukko kuvaa oloja, joita kohti ulkona katoksen alla, esimerkiksi vajassa tai lämmittämättömässä varastossa, säilytettävän puun kosteuspitoisuus muuttuu. Se ei ole sisätilojen kosteustaulukko. Suora sade, auringonvalo ja lämmitys muuttavat altistusta, kun taas kuukausikeskiarvot kuvaavat vuodenaikaista taustaa eivätkä yksittäistä päivää.

Säätiedot: Open-Meteo.com, lisenssillä CC BY 4.0. ERA5-tiedot: Copernicus Climate Change Service, ECMWF. Koostimme ilmastosyötteet ja laskimme puun EMC-arvot muuntaen alkuperäisiä säätietoja. Kaupunkitaulukko on saatavilla CSV-tiedostona.

Lähteet: Open-Meteo, Historical Weather API -dokumentaatio ja lisenssi; Copernicus, ERA5-esittely ja aineisto; Simpson, FPL-RN-0268.

Miksi lämmitetyt talvihuoneet voivat kuivattaa lankkuja#

Lämmitysskenaariossa kunkin kaupungin tammikuun ulkoilma lämmitetään 21 °C lisäämättä siihen kosteutta. Laskelmamme antaa Lissabonille 8,4 prosentin tasapainokosteuden, Helsingille 3,8 prosenttia ja Oslolle 4,1 prosenttia. Berliinin arvio on 5,0 prosenttia ja Sofian 4,6 prosenttia.

KaupunkiTammikuun ulkoilma: keskilämpötilaTammikuun ulkoilma: keskimääräinen suhteellinen kosteusUlkoilman EMC tammikuussaSama ilma lämmitettynä 21 °C:seen: suhteellinen kosteusSaman ilman EMC lämmitettynä 21 °C
Lissabon11.8 °C80%16.4%45%8.4%
Madrid5.5 °C77%15.5%28%5.9%
Barcelona9.5 °C78%15.8%37%7.3%
Pariisi4.7 °C87%19.6%30%6.2%
Lontoo5.3 °C86%19.1%31%6.3%
Dublin6.3 °C86%19.0%33%6.7%
Bryssel3.9 °C87%19.2%28%5.9%
Amsterdam3.6 °C87%19.6%28%5.8%
Berliini0.9 °C86%19.1%23%5.0%
München0.4 °C84%17.9%21%4.7%
Zürich2.0 °C83%17.5%24%5.1%
Wien0.6 °C82%17.4%21%4.7%
Praha0.4 °C83%17.6%21%4.7%
Varsova-1.5 °C86%18.9%19%4.3%
Kööpenhamina1.1 °C88%20.0%24%5.1%
Tukholma-1.4 °C86%18.9%19%4.3%
Oslo-2.5 °C87%19.4%18%4.1%
Helsinki-3.9 °C89%20.6%16%3.8%
Rooma7.7 °C78%15.7%33%6.6%
Milano3.5 °C79%16.2%25%5.4%
Ateena9.3 °C76%15.0%36%7.0%
Sofia0.3 °C82%17.1%21%4.6%
Bukarest-1.0 °C87%19.5%20%4.5%
Budapest0.1 °C85%18.3%21%4.7%
Zagreb1.4 °C84%17.9%23%5.0%

Laskemme lämmitetyn ilman suhteellisen kosteuden kaavalla ulkoilman suhteellinen kosteus × es(ulkolämpötila) ÷ es(21 °C). Käytämme Magnus-kaavaa es(T) = 6.112 × exp(17.62 × T ÷ (243.12 + T)), jossa es on kylläisen vesihöyryn paine hPa-yksiköissä ja T lämpötila °C-asteina. Sen jälkeen laskemme lämmitetyn ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden avulla EMC-arvon Wood Handbookin yhtälöllä.

Kyseessä on alarajaskenaario ilmalle, jota lämmitetään lisäämättä kosteutta. Se ei ole mitattu sisäarvo eikä jokaisen huoneen taattu vähimmäisarvo. Ihmiset, ruoanlaitto ja ilmankostuttimet lisäävät kosteutta, joten käytössä olevat huoneet ovat tavallisesti tätä skenaariota kosteampia.

USDA Forest Products Laboratory selittää, että sisäilman kosteus riippuu myös kosteuden lähteistä, ilmanvaihdosta ja kosteuden säädöstä. Taulukkomme havainnollistaa, miksi lankut kutistuvat lämmityskaudella, erityisesti kylmissä mannerilmaston kaupungeissa.

Lähde: Laskelmamme Open-Meteon ERA5-ilmastotietojen, edellä esitetyn Magnus-kaavan ja Wood Handbookin EMC-yhtälön perusteella; taustatietoa aiheesta USDA Forest Products Laboratory, kuivaaminen ja kosteuden hallinta.

Näin hyödynnät lukuja#

Anna lankun mukautua huoneen kosteusoloihin ennen lopullista tasohöyläystä. USDA Forest Products Laboratory suosittelee sovittamaan puun kosteuspitoisuuden käyttöoloihin. Lopullinen tasohöyläys tasaantumisen jälkeen soveltaa tätä periaatetta lankkutöihin.

Kiinnitä kannet niin, että ne pääsevät elämään. Käytä urareikiä, pöytälevykiinnikkeitä tai uritettuja teräksisiä C-profiileja, jotka sallivat liikkeen syitä vastaan kohtisuorassa suunnassa. Älä liimaa tai ruuvaa massiivipuista kantta jäykästi poikittain syiden suuntaan. Päätyreunojen liitoksen tulee sallia liukuminen.

Ytimen sisältävä lankku pyrkii kupertumaan ja halkeamaan, joten huomioi tämä riski valinnassa ja valmistelussa. Viimeistele kaikki pinnat, myös alapinta ja reunat. Wood Handbook selittää, että pinnoitteet hidastavat kosteuden vaihtumista mutta eivät estä sitä.

Lähteet: USDA Forest Products Laboratory, kosteuden hallinta ja käyttöolot ja pinnoitteiden vaikutus kosteuden vaihtumiseen.

Usein kysyttyä#

Kuinka paljon tammi elää ilmankosteuden muuttuessa?#

LWF tammikertoimilla laskemamme tulos on 13,0 mm 900 mm leveän, tangentin suuntaan sahatun kannen leveydellä, kun kosteuspitoisuus muuttuu 4 prosenttiyksikköä. Säteen suuntaan sahatun kannen arvio on 5,8 mm. Ilman kosteudesta on ensin johdettava puun kosteuspitoisuus.

Mitä tasapainokosteus tarkoittaa?#

USDA Forest Products Laboratory määrittelee tasapainokosteuden kosteuspitoisuudeksi, jossa puu ei enää vastaanota eikä luovuta kosteutta. Siihen vaikuttavat ympäröivän ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila.

Kuinka paljon metrin levyinen pöytäkansi liikkuu?#

Eurooppalaiselle tammelle ja 4 prosenttiyksikön kosteuden muutokselle laskelma on tangentin suuntaan sahattuna 1,000 × 0.36 ÷ 100 × 4 = 14.4 mm ja säteen suuntaan sahattuna 1,000 × 0.16 ÷ 100 × 4 = 6.4 mm. Muiden puulajien ja kosteuden muutosten vaikutus lasketaan samalla kaavalla.

Liikkuuko säteen suuntaan sahattu puu vähemmän?#

Yleensä sen leveys muuttuu vähemmän. USDA Forest Products Laboratory käyttää säteen suuntaan sahatulle materiaalille säteen suuntaista kutistumaa ja tangentin suuntaan sahatulle materiaalille tangentin suuntaista kutistumaa. Säteen suuntaan sahattu puu tarvitsee silti liitokset ja kiinnitykset, jotka sallivat liikkeen.

Mikä on puun kosteuspitoisuus ulkona Euroopassa?#

Vuosien 1991–2020 ulkotaulukossamme arvot vaihtelevat Madridin heinäkuun 7,0 prosentista Helsingin marras- ja joulukuun 21,0 prosenttiin. Arviot koskevat katoksen alla säilytettävää puuta. Sopiva kosteuspitoisuus riippuu sijainnista, vuodenajasta ja altistuksesta.

Lähde: Laskelmamme; LWF Wissen 75; USDA Forest Products Laboratory, Wood Handbook.

Aiheeseen liittyvää: kosteuden muutokset kuljetuksen aikana ja eurooppalaisen tammen puulajisivu.

Näin viittaat tähän sivuun#

KORENA Journal, ”Wood movement in numbers”, korena.eu/journal/wood-movement-shrinkage-table, luvut tarkistettu 20. marraskuuta 2026.

Kaupunkitaulukon yhteyteen lisää: ”ilmastotiedot: Open-Meteo (ERA5), 1991–2020”. Yksilöi käyttämäsi taulukko ja säilytä siinä esitetty ero ulkoilman tasapainotilojen ja talven lämmitysskenaarion välillä.

Päivitetty viimeksi: 20. marraskuuta 2026.

Lähteet#

  • USDA Forest Products Laboratory. Wood handbook: wood as an engineering material. FPL-GTR-282, 2021, kosteussuhteita ja kuivaamista käsittelevät luvut. Julkaisun tiedot, kosteussuhteita käsittelevä luku, kuivaamista käsittelevä luku. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • Bavarian State Institute of Forestry, Gabriele Ehmcke ja Dietger Grosser. Das Holz der Eiche: Eigenschaften und Verwendung. LWF Wissen 75, Tabelle 3. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • CIRAD. CHÊNE. Tropix 7 -puulajisivu, fysikaaliset ominaisuudet. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • CIRAD. HÊTRE. Tropix 7 -puulajisivu, fysikaaliset ominaisuudet. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • CIRAD. FRÊNE. Tropix 7 -puulajisivu, fysikaaliset ominaisuudet. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • CIRAD. NOYER. Tropix 7 -puulajisivu, fysikaaliset ominaisuudet. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • GD Holz. Nussbaum (europäisch). Holzarten-ABC, tekniset ominaisuudet. Viite. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • GD Holz. Nussbaum (amerikanisch). Holzarten-ABC, tekniset ominaisuudet. Viite. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • CIRAD. ERABLE SYCOMORE. Tropix 7 -puulajisivu, fysikaaliset ominaisuudet. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • GD Holz. Ahorn. Holzarten-ABC. Viite. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • CIRAD. CHÂTAIGNIER. Tropix 7 -puulajisivu, fysikaaliset ominaisuudet. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • Sopronin yliopisto, Fanni Pozsgayné Fodor. Acetylation of European Hornbeam (Carpinus betulus L.) Wood for Outdoor Applications. Väitöskirja, 2023; toisintaa Molnárin ja Bariskan (2002) tiedot. Asiakirja. Käyttöä yritetty 20. marraskuuta 2026; nouto epäonnistui.
  • GD Holz. Hainbuche. Holzarten-ABC, tekniset ominaisuudet. Viite. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • CIRAD. ROBINIER. Tropix 7 -puulajisivu, fysikaaliset ominaisuudet. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • Verlag Handwerk und Technik. Arbeitsheft Grundkenntnisse Holztechnik, Lernfelder 1 bis 4, kohta 4.5 Holzfeuchte. Työkirjan ote. Käyttöä yritetty 20. marraskuuta 2026; nouto epäonnistui.
  • CIRAD. MERISIER. Tropix 7 -puulajisivu, fysikaaliset ominaisuudet. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • GD Holz. Kirschbaum (europäisch). Holzarten-ABC, tekniset ominaisuudet. Viite. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • Holzhandel Marianne Frey-Amon. Ulme, Ruste, Ulmus sp. Puutavaraviite, kutistuma- ja turpoamistiedot. Viite. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • W.A.V.E. Catalogue des essences du projet W.A.V.E., TILLEUL-merkintä. Puulajiluettelo, 2025. Asiakirja. Käyttöä yritetty 20. marraskuuta 2026; nouto ylitti työkalun asiakirjakokorajan.
  • GD Holz. Linde. Holzarten-ABC, tekniset ominaisuudet. Viite. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • Finnish Society of Forest Science, Katri Luostarinen ja Erkki Verkasalo. Birch As Sawn Timber and in Mechanical Further Processing in Finland: A Literature Study. Silva Fennica Monographs 1, 2000. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • GD Holz. Birke. Holzarten-ABC, tekniset ominaisuudet. Viite. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • CIRAD. MELEZE. Tropix 6 -puulajisivu, sisältyy puutavara-asiakirjaan. Asiakirja. Käyttöä yritetty 20. marraskuuta 2026; nouto epäonnistui.
  • CIRAD. EPICEA. Tropix 7 -puulajisivu, fysikaaliset ominaisuudet. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • CIRAD. PIN SYLVESTRE. Tropix 7 -puulajisivu, fysikaaliset ominaisuudet. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • Open-Meteo. Historical Weather API -dokumentaatio, sisältää Citation & Acknowledgement -ohjeet. Ohjelmistoviite: P. Zippenfenig, Open-Meteo.com Weather API, 2023. Dokumentaatio. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • Open-Meteo. Lisenssi, API-tietojen nimeämisvaatimukset. Lisenssisivu. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • Creative Commons. Attribution 4.0 International, CC BY 4.0. Lisenssi. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • Copernicus Climate Change Service, ECMWF. Ilmaston uudelleenanalyysi, ERA5-esittely. Viite. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • Copernicus Climate Change Service, ECMWF, Hersbach ja muut. ERA5 hourly data on single levels from 1940 to present. DOI: 10.24381/cds.adbb2d47. Aineisto. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • USDA Forest Products Laboratory, W. T. Simpson. Equilibrium moisture content of wood in outdoor locations in the United States and worldwide. Tutkimusmuistio FPL-RN-0268, 1998. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.

Seuraavat viitteet liittyivät puulajitietoaineistoomme. Ne käsittelevät tiheyttä, jota ei käytetä tämän artikkelin liikelaskelmissa.

  • USDA Forest Products Laboratory, Harry A. Alden. Hardwoods of North America. FPL-GTR-83, 1995. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • Warsaw University of Life Sciences, Ewa Dobrowolska, Paulina Wroniszewska ja Agnieszka Jankowska. Density Distribution in Wood of European Birch (Betula pendula Roth.). Forests, 2020, 11, 445. Artikkeli. Viitattu 20. marraskuuta 2026.
  • PEFC. Reference Density Values of Wood Species and Wood-Based Panels. Huonekalulaskurin viite. Asiakirja. Viitattu 20. marraskuuta 2026.